Moni pyöräilijä siirtyy kevyen liikenteen väylältä ajoradalle. Miksi?

Miksi pyöräilijä ajaa ajoradalla? Vaikka kevyen liikenteen väylä olisi käytettävissä, moni pyöräilijä käyttää silti lain vastaisesti viereistä ajorataa. Tämä aiheuttaa säännöllisesti keskustelua. Miksi pyöräilijä käyttää ajorataa? Kevyen liikenteen väylien kanssa risteävät tiet - kuten kadut ja pihatiet - on suunniteltu usein kävelyvauhtia ajatellen. Näkyvyys pyöräilynopeuksissa on heikko ja turvallinen ajaminen edellyttää vauhdin vähentämistä. Monesti pihateitä on ylipäätään vaikea havaita, ennenkuin on liian myöhäistä. Kevyen liikenteen väylien päällyste on usein heikommassa kunnossa kuin vie-reisen ajoradan. Kapearenkaisella pyörällä ajaminen on epämiellyttävää tai pahimmillaan vaarallista. Kevyen liikenteen väylät mukailevat usein ympäristöään ja välillä keskellä tietä saattaa olla yllättäviä esteitä, kuten puita, kiviä, roskiksia tai bussipysäkkejä. Tämä hidastaa ajamista. Ihmiset osaavat ajoradalla varoa autoja, mutta kevyen liikenteen väylällä suhteessa nopeasti liikkuva pyörä tulee monelle yllätyksenä. Tämä johtaa usein vaaratilanteisiin. Reunakivet ovat usein liian korkeita ja teräväreunaisia. Korkeiden reunakivien yli on epämiellyttävä ajaa ja ne rikkovat vanteita sekä puhkovat renkaita.

Juttua muokattu 17.7. Peilasin kuvan, jotta pyöräilijä ajaisi ajoradan vasemmassa laidassa. Lisäksi lisäsin reunakiviä käsittelevän kohdan.

Published by kampiapina

32 thoughts on “Miksi pyöräilijä ajaa ajoradalla?

  1. Juuri noin…hienosti pelkistetty. Itse ajan aika paljon fillarilla. Viime vuonna reilu 9000 km. Vielä hybridillä tai maasturilla viihdyn pyörätiellä tai yhdistetyllä, mutta maantiepyörä kulkee ehdottomasti turvallisemmin ajoradalla. Pyörä on kulkuneuvo ja sillä pitää ottaa paikka ajoradalla eikä nyyhöttää ihan reunassa. Hämeenlinnassa on sinällää hyviä kevyen liikenteen reitejä, mutta ne ovat järkyttävän huonossa kunnossa. Ei viitsi rikkoa maantiepyörää ja törmäillä turhanpäiten toisiin. Puhut asiaa veliseni!

    1. “Pyörä on kulkuneuvo ja sillä pitää ottaa paikka ajoradalla eikä nyyhöttää ihan reunassa. Hämeenlinnassa on sinällää hyviä kevyen liikenteen reitejä, mutta ne ovat järkyttävän huonossa kunnossa. Ei viitsi rikkoa maantiepyörää ja törmäillä turhanpäiten toisiin.”

      Hämeenlinnassa kevyen liikenteen reitit ovat pääosin loistavassa kunnossa. Silti on vaan pakko ajaa ajoradalla vaikka ne usein täällä on todella kapeita, ainakin siellä missä on kevyen liikenteen väylät. Autoillessa täällä tulee vähän väliä tilanteita joissa on pakko ohittaa polkupyöräilijä todella läheltä eikä se ole turvallista. Vaihtoehtona on jarruttaa vauhtia huomattavasti ja jäädä katselemaan edessä menevän keski-ikäisen miehen trikoita kunnes vastaantulevalla kaistalla on tilaa ohitukseen. Usein on minullekin kertynyt pitkä jono taakse kun olen odotellut hetkeä että pääsisi pyöräilijästä ohi.

      Kyllä se ihan oikeutetusti ottaa päähän kun vieressä on verorahoilla maksettu kallis kevyen liikenteen väylä tyhjänä jossa päällyste jopa paremmassa kunnossa kuin ajoradalla.

      Ihan perustellusti se ajaminen ajoradalla tälläisessä tapauksessa on laitonta. Kyse on turvallisuudesta. Miksi polkupyöräilijän pitäisi saada paahtaa täysiä jos sitä ei saa tehdä muillakaan kulkuneuvoilla? Paljon on asennevammaa pyöräilijoilla, varsinkin niillä keski-ikäsillä miehillä joilla on trikoot.

  2. Olipas neutraalisti ilmaistu!

    Itse siirryn ajoradalle muutamien tiettyjen alikulkujen kohdalla. Tien ylittäminen tuntuu turvallisemmalta ajoradalla kuin ahtautumalla pimeään loukkoon viritettyjen mopojen kanssa.

    Toisinaan tuntuu, että keskusta-alueilla kevyen liikeenteen väylillä on niin paljon moottoriajoneuvoja, ettei sinne enää mahdu fillarilla! Auttaisi kummasti, jos klv:t olisi oikeasti kevyelle liikenteelle eikä jakeluautoille.

  3. Samaa mielta. Erityisesti paakaupunkiseudulla pyoratiet poukkoilevat ylos alas ja vaihtavat katujen ja teiden puolelta toiselle alikulkujen kautta, kun taas se tie kulkee suoraa ja tasaisesti.

    Taalla Etela-Ranskassa kaupunkialueella pyorakaistat on rajattu ajoradasta turvalllisesti niin, ettei niille pysakoida tai bussit hairikoi. Kaupungin ulkopuolella kevyen liikenteen vaylat seuraavat maantieta (tai jokea) erillaan, mutta nekin ovat hyvin esteettomia.

  4. Minulla on pari lisäystä aiheeseen:
    Pyörä menee aina autoa hitaammin, joten on hieman itsekästä hidastaa autoja. Esimerkiksi kuusi-lehtisaaressa olen nähnyt pyörän vetävän perässään autoletkaa. Ei tämäkään ole oikein.
    Toisekseen, onko pyörällä pakko aina tykittää. Jos vauhtia haluaa, niin maantiepyörä alle ja ajamaan taajaman ulkopuolelle. Siirtyminen sinne tapahtuu hitaammalla nopeudella.

    Kolmannekseen toivon, että kuva on vain yksinkertaistettu, eikä pyöräilijän ole tarkoitus ajaa autoihin nähden vastapalloon…

    1. Olen itsekin vakavasti harkinnut siirtymistä ajoradalle koko Lehtisaari-Kuusisaari-reitillä, koska Otaniemen suunnasta tulevat kuvittelevat, että pyörätiellä on vasemmanpuoleinen liikenne. Eräskin nuori nainen mainosti olevansa kusipää, kun ajoi valkoista viivaa juuri ja juuri vasemmalla puolellaan pitäen, ja väisti vastaantulevaa minua jalankulkijoiden alueen kautta. Oma pyöräilyturvallisuus motivoi siirtymään ajoradalle. Osan reitistä jo ajankin ajoradalla, koska paikkaamattomat työmaakuopat voivat rikkoa pyörän ja kuskin.

      Kuinka moni autoilija sietäisi kuukausikaupalla teräväreunaisia kaivantojen paikkoja reitillään?

      1. Saako (sinun logiikkasi) mukaan autoilija tulla ajamaan kevyenliikenteen väylälle, jos hänen ajoreitillään on teräväreunaisia kaivantoja?
        Ehkä autoilija ei sitä kestäisi, mutta kannattaisiko yrittää muuttaa tilannetta jollain muulla tavalla?

        1. Vastahan tässä alkukesästä Helsingissä autoilijat ajelivat pitkin kelviä kun väistivät isoa lätäkköä. Metrolehdessä oli juttua ja kuvia.
          Muutenkin näkee kelveillä ajavia autoja jatkuvasti vaikka ajoradassa ei ole mitään vikaa, puhumattakaan kelveille pysäköidyistä autoista.

        2. Erona vaan se että pyöräilijä saa laillisesti ajaa myös ajoradalla vaikka vieressä olisi pyörätie, ongelmana on se että pyöräilijät eivät anna tilaa autoilijoille ohittaa koska suomessa autoilijat ohittavat ihan miten sattuu ja aivan liian läheltä joten on pakko ajaa siinä keskellä kaistaa, eli molemmilta puolilta olisi paljonkin parannettavaa. Mutta pattitilanteessa ollaan koska pyöräilijä ei halua lähteä hengellään leikkimään. Ulkomailla huomaa että pyöräilijät ja autoilijat kunnioittavat toisiaan ja siellä ajaminen on varsin mukavaa vaikka pyöräteitä ei pahemmin ole kuin jonkun puistoalueen läpi.

          1. Pyörätien merkki on pyöreä eli velvoittava. Pyörätien käyttö on siksi pakollista silloin kun sellainen on olemassa. Poikkeukset ovat sallittuja vain tietyissä erityistapauksissa ja vain lyhyellä matkalla. (Ks. Tieliikenneasetus, merkki 422)

  5. Murkinamasu, kyllähän jalankulkijakin menee hitaammin kuin pyörä eli hidastavat pyöräilijän kulkua. Lisäksi syntyy vaaratilanteita. Eikö ole myös (logiikkasi kautta) itsekästä hidastaa pyöriä..? Ja toisekseen, voivathan autotkin siellä taajaman ulkopuolella sitten tykittää, jos vauhtia haluavat.

  6. Hyvin sanottu. Kuitenkin kun ajellaan tsygällä ajoradalla, niin ajellaan sitten liikennesääntöjen mukaan. Eikö? Oikealle käännytään oikealta ja vasemmalle taasen vasemmalta reunalta ajorataa jne. Pitäisikö pyöräilijältä vaatia ajokortti, kun ajellaan ajoradalla? Monille näyttää olevan liikennesäännöt täyttä munkkilatinaa. Jos kääntyvien kaistalta vedetään keskellä risteysaluetta harakiri suoraan ajavien kaistalle, niin autoilija siinä ei loukkaannu. Jos kaikki ajavat liikennesääntöjen mukaan, niin homma voisi toimiakin. Nykyisellään se valitettavasti ei toimi.

    1. Pyöräilijän ei tarvitse ryhmittyä samalla tavalla kuin autojen eli saa esim. kääntyä vasemmalle oikeasta reunasta (ajaa risteyksen läpi oikeaa reunaa). Muuten pitäisi tietysti noudattaa liikennesääntöjä.

  7. Lisäksi: kevyenliikenteenväylät katkeavat tuon tuosta esim. risteykseen, jossa ajorata kääntyy oikealle. Tällöin pyöräilijä yleensä kohtaa kynnyksen ja mahdollisesti on velvoitettu väistämään.

    Toiseksi kvl:t ovat epäyhtenäisiä. Pahimmillaan pyöräilijän tulee vaihtaa useasti tien puolelta toiselle ja/tai pysähtyä ylimääräisiin liikennevaloihin, esimerkki:

    https://www.google.fi/maps/@60.208183,24.945892,3a,75y,9.18h,77.12t/data=!3m4!1e1!3m2!1sFEUPuvDKMoxeEh20BisbjA!2e0

    Kuvassa pyöräilijä joutuu menemään kahden liikennevalon läpi, kun taas ajoradalla riittää yhdet.

  8. Pyöräilijät tuntevat yleensä oikeanpuoleisen liikenteen käsitteen, mutta jalankulkijat liikkuvat miten sattuu. Luultavasti tuo yllätysmomenttikin vähenisi, jos tien puolen valinta olisi kaikille jotenkin ennalta-arvattava.

    1. Onkohan kukaan pyöräilijä koskaan muuten oikeasti tuntenut käsitettä “pyöränkello”.. Itse ainakin jalankulkijana heräilen koomastani ja väistän samantien, mikäli takaa tuleva pyöräilijä tajuaa riittävän ajoissa antaa kellon laulaa. Vähän samaan tyyliin kuin itse autoilijana päästän äänitorvea sille pyörilijälle, joka ajaa keskellä ajorataa, eikä päästä minua autoilijana ohitseen?

      1. Pyöräkello on sinänsä turha jos pyöräilijä uskaltaa avata suunsa. Tää on kyllä suomalaisille vaikeaa…

      2. Suomessa pyöräkellon ongelmana on se että monet ihmiset vauhkoontuvat täysin siitä kellon äänestä ja suorastaan loikkaavat “karkuun” yleensä juuri suoraan siihen eteen vaikka tarkoitus on keskimäärin vain ilmoittaa ahtaassa paikassa että huomioithan että täältä tulee ohi pyörä älä poukkoile edestakaisin. Eli yksinkertaisesti pelkkä tieto siitä että täältä tulee pyörä ohi älä kävele alle, ei tarvisi reagoida muuten mitenkään. Tämä on suurin syy miksi pyöräilijät joilla on kello eivät sitä käytä, sillä näitä loikkijoita on jostain syystä valitettavan paljon, huomattavasti helpompaa vain ohittaa kävelijät vierestä sillä siinä on käsittämättömästä syystä pienempi riski ajaa päälle. Jos tie on tukossa niin ei se pyöräilijä aja päälle koska ei itsekkään halua törmätä.

  9. Kuusi-Lehtisaaresta on vain muutama hassu km keskustaan. Maantiekilpapyörä kulkee n. 30 km/h ja auto sallitusti tuolla alueella 50 km/h. Ero esim. 3 kilometrin matkalla on max. n.144 sek. Kiire ?

    1. Tässä kiteytyy taas suomalainen ajokulttuuri: Minun kuuluu saada ajaa haluamaani vauhtia, hitaammat liikkujat saavat väistää vaikka ojaan ja nopeammat odottaa perässäni.

      Kun Kuusi-Lehtisaari – keskusta on vain muutama hassu km, niin miksi et ajaisi sitä vaikka 15km/h aivan turvallisesti kevyen liikenteen väylällä? Autoilijoita reitillä on kuitenkin huomattavasti enemmän kuin pyöräilijöitä, joten heidän tarpeethan siinä järjellä ajatellen etusijalla ovat. 30km/h on jo ympäristön kannalta raskaampi nopeus autolle kuin esim 50km/h.

  10. Viime kesällä auto tuli pihatieltä suoraan kevyelle kulkuväylälle. Ehdin alta pois ja tuloksena vääntynyt takarengas, ei henkilövahinkoja. Monien muiden vastaavien läheltäpiti -tapausten jälkeen siirryin ajoradalle ja ajoturvallisuus on siitä lähtien ollut kaikille osapuolille parempi. Niin autoilijoille, jalankulkijoille ja kanssapyöräilijoille.

  11. Sitä tässä vain mietiskelen että jos ajamisen helppoudella ja mukavuudella ryhdytään perustelemaan liikennesäännöistä poikkeamista niin onko vastaavasti ok jos autolla oikaisee pitkin kevyenliikenteenväylää jos sillä välttäisi pahan ruuhkapaikan.

    Esimerkiksi keskuspuiston kohdalta pääsisi hyvin skippaamaan pahimmat kehän ruuhkat ja eihän tuo tien reunaan väistäminen viivästyttäisi vastaantulijan matkaa kuin muutamalla hassulla sekunnilla joten tuskin kukaan niin pikkusieluinen olisi että tuollaisesta oikeasti herneen nenäänsä vetäisi.

    Tälläisen mukava vastavuoroinen joustavuus olisi omiaan lisäämään liikkumisen mukavuutta 😉

  12. Olen sitä mieltä, että jos on pyörätie käytettävissä niin sinne vaan kaikki pyöräilijät. Mitenhän ne mopot sitten voi ajella siellä ja vielä suuremmalla nopeudella? Minä en ainakaan väistä ainuttakaan pyöräilijää joka minun kanssa tuonne ajotielle eksyy. Minusta on röyhkeää piittamattomuutta käyttäytyä noin ja vielä rikkoa ns. lakia.
    Ajakaa semmoisilla osuuksilla missä ei ole pyörätietä käytettävissä niin pääsette vauhdin hurmaan. Ja minusta poliisin pitäisi puuttua tuollaiseen piitaamattomuuteen.

    1. Ei yhdellä virheellä voi perustella toista virhettä. Mopojen ohjaaminen pyörätielle taas on ollut pääsääntöisesti virhe, ja ainoa tarkoitus on ollut saada ne pois autoilijoiden jaloista. Nyt onneksi esim. Oulussa on ymmärretty, että mopo on moottoriajoneuvo ja pääsääntöisesti sen oikea paikka on ajoradalla – juurikin esimerkiksi siksi, että pyöräteitä ei ole suunniteltu kunnolla edes fillareille, saati sitten mopoille!

      Vaatimukset ehdottomasta pyörätien käyttöpakosta olisivat paljon uskottavampia, jos ne pyörätiet olisi oikeasti suunniteltu polkupyörällä ajamista varten. Hyvin harva pyörätie on, mitä nyt on käyty roiskaisemassa liikennemerkit paikalleen ja ehkä vähän massaa katuun.

      Ei kyse ole siitä, että pitäisi päästä johonkin “vauhdin hurmaan” vaan siitä, että voisi ajaa tasaisesti ja sujuvasta paikasta A paikkaan B, ilman että joka risteyksessä tarvitsee pomputella töyssyjen yli (kokeilepa joskus ajaa pyörälaukkujen kanssa reunakivi-ihmeistä), pelätä, että väistämisvelvollinen autoilija pamauttaa kolmion takaa eteen tai takaa tuleva auto kääntyy säännöistä välittämättä päälle, kun ei viitsi peiliin katsomisen lisäksi hidastaa ja kääntää päätään.

      Millä tavalla ajattelit olla “väistämättä” ajoradalle “eksynyttä” pyöräilijää? Ajaa päälle? Suosittelen menemään terapeutille, jos toisen ihmisen vammauttaminen tai tappaminen omalla tahallisella käytöksellä alkaa tuntua hyvältä idealta.

  13. Eli tiivistettynä vastaus: koska pyöräilijä tekee ratkaisunsa itsekkäistä lähtökohdista.

    1. Näkyvyys: kummasti autoilija ei saa armoa silloin kun näkyvyys on huono. Tekosyy ja peräreikä sanottiin jo armeijassa.

    2. Reunakivet: autoilla on hidastetöyssyjä, mutta ei silti saa ajaa pyörätiellä.

    3. Päällystevauriot: pyöräilijä “saa” nyppiä rusinat pullasta. Arvatkaa ajavatko autojen joukossa silloin kun kelvin päällyste ei olekaan heikommassa kunnossa kuin ajoradalla.

    4. Esteet: nigga please!

    5. Muut tienkäyttäjät: joo hyvin osaavat varoa autoja. Ilman valoja suojatiellä ei tarvitse ja valoja vastaanhan ei kukaan koskaan kävele. Ja käsi ylös, joka on pitänyt oikeuksistaan kiinni silloin kun suojatietä ei ole lainkaan. Didn’t think so. Kyllä autoilla on niin helppoa kun ei tarvitse kuin kaasua painaa ja antaa mennä muista kulkijoista välittämättä!

    —Itsehän ajan miten huvittaa niin autolla kuin fillarillakin ja juurikin itsekkäästi, mutta en sentään yritä puolustella toimintaani progandalla. Oikein päällystevaurioita ja esteitä – hui kamala!

    1. 1. Katso kohta uudestaan. Ongelmana on nimenomaan se, että huonosta näkyvyydestä huolimatta väistämisvelvolliset autoilijat tunkevat kolmion takaa, pihasta ym. eteen. Vai näetkö monessakin paikassa ei-väistämisvelvolliseen suuntaan kulkevien autoilijoiden hidastavan risteyksessä siltä varalta, että pihasta paukahtaa kuorma-auto suoraan eteen?

      2. Autoilla ei todellakaan ole lähelläkään sitä määrää hidastetöyssyjä kuin mitä pyöräteillä reunakiviä. Nykyiset reunakivet vastaavat sitä, että joka risteyksessä myös sillä suunnalla, jolla ei ole kolmioita, olisi töyssy risteykseen tultaessa ja poistuttaessa. Kuvittele tämä esim. Mannerheimintielle tai Lauttasaarentielle. Pyöräilijöille tämä on todellisuutta.

      3. Ajoradan päällystevaurioita, joilla olisi verrannollinen vaikutus liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen, on huomattavasti harvemmassa, ja lisäksi ne korjataan paljon nopeammin ja laadukkaammin. Esimerkiksi mainitulla Kuusisaari-Lehtisaari -reitillä on ollut koko loppukevään ja kesän teräväreunaisia, karkealla sepelillä jotenkuten täytettyjä kuoppia pyörätiellä. Mitään töitä niissä ei ole tehty moneen kuukauteen. Ajoradan päällyste taas vaihtui uuteen ja sileään parissa yössä.

      4. Argumenttisi laatu, nigga please. Vai miltä tuntuisi, jos ajoradalla olisi yhden kaistan keskelle laitettu esim. bussipysäkki, jonka edessä, takana ja sivuilla palloilee jalankulkijoita sen kummemmin sivuilleen katsomatta? Tai keskellä kaistaa täysin merkitsemätön 20 cm kanttiinsa terästolppa?

      5. Paljonkos näet esimerkiksi jalankulkijoita kulkemassa kolme rinnan keskellä ajorataa ja katsovan hämmästyneenä, kun yrität päästä ohi. “ai onko tässä ajorata, ei me huomattu”

  14. Kilpapyörissä on rengaspaineet yli 8 baria . Renkaat ja vanteet harvoin kestää iskua terävään kuopan reunaan vaurioitumatta. Hiilikuitu vanteet joita yleisimmin käytetään maksavat 1000 – 4000€. Kilpayörän rlaatu renkaat maksavat lähes autonrenkaan luokkaa . Yksi isku kuoppaan on usein jo liikaa .

    Olen monta kertaa pyöräilijänä kokenut vaarallisia tilanteita kaikille osapuolille kevyen liikenteen väylällä. Sellaisen pyöräilijän joka pystyy pitämään vauhtinsa 30-35km/h tulee voida ajaa ajoradalla, koska skootterit ja mopotkin siellä ajavat .
    Toisaalta olen kyllä nähntyt hölmöilyäkin pyöräilijöiden taholta. Joskus teki mieli huomauttaa ihan saman seuran paidassa olevaa kuskia joka ajoi ihan vaan periaatteen vuoksi 25km/h ajotiellä ja vieressä harjattu esteetön pyörätie .
    Pyöräteitä ei ole suomessa suunniteltu turvalliseen nopeaan pyöräilyyn .

  15. Mii,

    hyvää koontia. Itselleni ainoa peruste ajaa ajoradalla on väylien epäloogisuus ja katkeilevuus. Kun ajoradalla voi ajaa loogisesti pisteestä a pisteeseen b, kulkee pyöräreitti välillä todella outoja lenkkejä. Paraatiesimerkkinä ehkä Kurvista Hakikseen, joka pitäisi kiertää Sörnäisten rantatien kautta. Lisää matkaa jopa 700 metriä.

  16. Loistava peruste tuo, että “mutta kun minulle on kätevämpää tehdä niin.” Onneksi se ei kerro lainkaan esimerkiksi itsekeskeisydestä tai piittaamattomuudesta muita kohtaan.

    Kaipa samaa voi soveltaa myös autoilijoihin, eikö vain? Miksi monet autoilijat pysäköivät väärin (esimerkiksi kevyen liikenteen väylälle)? No tietysi koska parkkiruudut ovat niin epäloogisissa paikoissa!

    Sellainen ajatus, että vain yksillä on oikeus rikkoa yhteisiä sääntöjä, olisi perin tekopyhä.

Leave a Reply to Arzamas-16 Cancel reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *