Kuten jo aikaisemmin kirjoitin, investoin vuoden alussa fatbikeen. Ostin Saksasta Maxx Jagamoasta -merkkisen fillarin, koska heillä oli saatavilla riittävän isoja XXL-runkoja. Takana on nyt pari kuukautta ajelua ja kokemusta on karttunut erilaisilta maastolenkeiltä ja työmatkoilta. On aika arvioida, mitä on tullut ostettua. Samalla selviää myös suuri totuus: onko fatbike parempi kuin kapearenkainen pyörä.
Maxxin pyörien erikoisuus on kustomoitavuus. Jokainen voi valita joukosta annettuja osia itselleen sopivat komponentit. Itse ostin pyörän oletusosilla. Perustana on alumiininen jäykkä runko. Vaihteet ovat Shimanon XT/XLS -sarjaa ja vauhtia hidastavat niinikään Shimanon hydrauliset BR-M675 levyjarrut.
Palikat ovat kuitenkin palikoita ja totuus paljastuu vasta kampia veivaamalla. Minulla on entuudestaan vähän kokemusta muista fatbikeistä. Aikaisemmin olen ajanut lyhyitä testipätkiä muilla pyörllä. En siis pysty rehellisesti vertaamaan ajotuntumaa muihin malleihin vaan pikemminkin edeltäviin kapearenkaisiin maastopyöriini.
Ensimmäinen fatbike-myytti murtuu heti ensimetreillä: läskipyörä ei tunnu niin raskaalta kuin oletetaan ja pyörä liikkuu yllättävän kevyesti. Fatbikella ajotuntuma riippuu hyvin vahvasti rengaspaineista, joita säädetään jopa kesken lenkkien olosuhteisiin sopivaksi. Itse olen ajellut 0,5-1,5 barin paineilla. Isot renkaat tuntuvat eniten kaarteissa. Alkuun meinasin ajaa asfaltilla tiukkoja mutkia pitkiksi, kun pyörän käytös poikkesi niin kapearenkaisesta. Muutamien kurvien jälkeen menoon kuitenkin tottui. Metsäpoluilla ero tasoittuu ja pyörä tuntuu itseasiassa lähes yhtä ketterältä kuin 29-tuumainen maasturi. Ketteryyteen vaikuttaa myös ohjaustangon kannatin, joka on Maxxissa melko pitkä.
Fatbiken perimmäinen idea on, että iskunvaimentimet korvataan isoilla renkailla. Leveä rengas ei tipahtele samoihin koloihin kuin kapea rengas, joten meno on siinä mielessä tasaisempaa ja vakaampaa. Leveämmällä renkaalla voi parhaimmillaan ajaa paikoista, joissa ajelu menee kapearenkaisilla kantohommiksi. Paksu rengas myös vaimentaa tehokkaasti pieniä tärähdyksiä. Toki jälleen kerran ison renkaan jousto riippuu hyvin paljolti rengaspaineista. Isoimmissa töyssyissä täysjoustopyörä kuitenkin vaimentaa iskuja paremmin. Testilenkeillä satula iski muutaman kerran ahteriin ennen kuin opin nousemaan tangolle.
Maxx on varustettu Scwalben Jumbo Jim -renkailla. Ne ovat toimineet hyvin hangessa ja keväisillä metsäpoluilla. Jäällä niillä ei tee kuitenkaan mitään. Jäisellä alustalla pito on jopa naurettavan huono ja pienikin polkaisu saa takarenkaan luistamaan. Nastarenkaat menevät ensi talveksi vakavaan harkintaan. Lisäksi huomasin, että lumihangessa tiukoissa käännöksissä pyörä ei kääntynytkään vaan pyrki jatkamaan eteenpäin. Pyöreän ja leveän rengasprofiilin ansiosta eturengas aurasi poikittain eteenpäin, mikä johti pariin kertaan jännittäviin tilanteisiin.
Jos vertaan Maxxia edeltävään täysjousitettuun Trek Superfly -pyörääni, mielestäni fatbiken tuntuma tiehen on parempi. Täysjoustopyörä kelluu iskunvaimentimien varassa, mikä tuntuu miellyttävän tasaiselta, mutta samalla osa tuntumasta katoaa. Jäykkärunkoisella läskipyörällä tunnen paremmin, mitä allani vilistää. Hieman yllättävästi läskillä on myös helpompi hyppiä (bunny hop), koska iskarit eivät vaimenna hyppyenergiaa.
Maxxin jarrut ovat tehokkaat ja niiden tuntuma on erinomainen. Uskoisin, että tämä on paljolti 180-millisten jarrulevyjen ansiota. Toisessa pyörässäni minulla on SRAM X9 -jarrut 160 mm:n levyillä. Niiden pitäisi periaatteessa olla paremmat, mutta tosiasiassa niiden tuntuma on huonompi.
Yksi moitittava asia Maxxin vakiokokoonpanossa on: satula. Se on äärimmäisen epämukava. Tähän mennessä joka ikinen satula, jolle olen ahterini laskenut, on aikaa myöten altanut tuntua hyvältä. Maxxin satulalla istuminen tuntuu kuitenkin edelleen monen lenkin jälkeen siltä kuin istuisi siilin päälle.
Omien kokemusteni perusteella Maxx Jagamoasta on loistopyörä. En osaa sanoa miten se vertautuu muihin saman hintaluokan fatbikeihin, mutta uskaltaisin suositella sitä muillekin. Myös tilaus oli yksinkertaista, kuten aikaisemmin kerroin. Kustomoitavuus on kiva lisä niille, jotka arvostavat yksilöllisyyttä.
Mutta onko fatbike sitten parempi kuin kapearenkainen pyörä? On ikävä tuottaa pettymys ja todeta, että kysymykseen on mahdoton vastata. Olen vastannut kyselijöille diplomaattisesti, että fatbikella ajaminen on erilaista.
Teknisen tiedot
Voimansiirto:
- Takavaihtaja: Shimano XT Shadow
- Etuvaihtaja: Shimano XT-Directmount
- Kammet: Raceface Evolve 36-22 T w/ bashguard
- Vaihtaja: Shimano SLX
- Kasetti: Shimano SLX 11-36 T, 30 Sp
- Ketjut: Shimano
- Polkimet: MAXX Alu XL – sealed bearings, large cage
Jarrut:
- Jarrut: Shimano BR-M675 – Disc 203/180 mm
- Kahvat: Shimano Disc BR M675
Renkaat:
- Vanteet: Fatbike Special, Aluminium, 80 x 559, 32 H, …
- Etunapa: Fatbike Special,150 x 15 mm, black, 32H
- Takanapa: Fatbike Special,190 x 12 mm, black, 32H
- Renkaat: Schwalbe Jumbo Jim Performance; 4.8; 120-559
Haarukka:
- Haarukka: MAXX/Kinesis Aluminium 6061
- Ohjainlaakeri: Tange ZS22 5LT, semi-integr.
Muut:
- Ohjaustanko: MAXX Rizer
- Satula: Selle Italia Nekkar
- Satulaputki: MAXX Premium
- Ohjaustangon kannatin: MAXX 4-bolt