Minut haastettiin kertomaan ruokavaliostani

Minut haastettiin kertomaan ruokavaliostani. Haasteen heitti Sami Rimpula Tempoo blogissa. Täältä siis pesee.

Heti kärkeen on todettava, että pidän syömisestä. En noudata puristisesti mitään ruokavaliota eikä meidän kotona syömä ruoka erityisemmin rakennu treenaamisen ympärille. Meillä syödään päivittäin normaalia hyvistä raaka-aneista itse tehtyä laadukasta kotiruokaa. Pari kertaa viikossa on kasvisruokaa, mutta silloinkin yleensä on mietittynä annoksen proteiinilähde (pavut, kik-herneet, tofu, soijarouhe). Salaattia on aina tarjolla.

Minulla on kuitenkin tiettyjä tapoja ja reunaehtoja, joista pidän kiinni.

Ensinnäkin syön viisi kertaa päivässä, eli normaalit aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. Ilman runsasta aamupalaa teen nälkäkuoleman noin kello yhdeksän. Aamulla syön leipää tai mysliä sekä aina hedelmiä. Välipalaksi syön yleensä mylsipatukan. Ilman välipalaa kehitän päivälliseen mennessä raastavan nälän ja ilta menee syömiseksi. Syön välipalan, vaikka näläntunnetta ei olisikaan. Iltaisin tulee välillä syöpöteltyä liikaa, mutta harvoin kuitenkaan mitään epäterveellistä (sipsit, karkit, jäätelö jne).

Minun ruokavalion suurin ongelma on holtittomat ruokamäärät. Sen vuoksi olen viimeaikoina noudattanut käytäntöä, että syön vain yhden lautasellisen ruokaa ja siitä on puolet oltava salaattia. Lisäksi jätän lounaalla ylimääräiset hiilarit (pasta/riisi) pois. Aikaisemmin saatoin helposti syödä kolmekin lautasellista ruokaa. Painon kanssa minulla ei ole ollut ongelmia, mutta holtiton syöminen johtaa aina hirveään ähkyyn ja henkiseen jumitukseen. Syömällä järkeviä määriä pysyn paremmin pelikunnossa 🙂

Kevään aikana olen etenkin aamutreenien jälkeen juonut jauheesta sotketun proteiinisetin. Sen pääasiallinen tehtävä on hillitä nälkää ja pitää ruokamäärä lounaalla järjellisenä. En ole jauheen popsimisen hyödyistä niin varma, mutta ainakin se on töissä logistisesti helppo tapa saada ravintoa jotakuinkin oikeassa muodossa. Iltatreenien jälkeen hankin mahdollisen lisäproteiinin usemmiten kananmunista – joskus rahkaa syömällä.

Pitkäkestoisen pyöräilytreenin aikana syön myslipatukoita tai banaania ja juon vettä tai itse miksaamaani hunaja-suola-pohjaista litkua (siitä kerron joskus erikseen).

Juon myös päivän aikana paljon vettä. Aamulla heti herättyäni juon puolen litran lasillisen vettä. Ilman sitä aamusta ei tule mitään. Työpöydälläni on kokoajan vesipullo ja päivän aikana juon 2-3 litraa vettä. Lisäksi juon 3-4 kupillista teetä ja joskus kupin kahvia.

Paheista mainittakoon leivontahimo, joka johtaa makeisiin leivonnaisiin melkein viikottain. Lisäksi suklaan suhteen minulla ei ole mitään itsehillintää, joten se katoaa kaapista heti kun joskus suklaata erehtyy ostamaan (ostin muuten vaimolle joululahjaksi lukittavan suklaarasian, jotten syö hänen suklaita…).

Ruoalla elämässäni suuri merkitys, mutta sen ensisijainen tavoite ei ole kuitenkaan tukea urheilua. Ehkä sitten toissijainen 🙂

Posted in