Kuulun siihen ihmisryhmään, joka valittaa äänekkäästi Suomen vähittäiskaupan keskittymisestä kahden ison toimijan käsiin. Löydän itseni usein puolustamassa pienkauppiaita ja pientuottajia, jotka uhkaavat jäädä suurten mammuttien jalkoihin. Vastustan isoja marketteja ja etenkin niiden ripottelua haja-asutusalueiden pelloille. Jossakin ideaalisessa maailmassani pyöräilisin lähitilalle ostamaan kaiken ruokani. Tuoreena. Turvallisena. Luomuna tietysti. Ja aina paistaisi aurinko.

Koska olen kuitenkin laiska ja pihi, ostan kaiken ruokani Prismasta. Aina. Viimeistelen tekopyhyyteni lastaamalla ostoskoriini Rainbow-kamoja. Ja bonukset rullaa!

Huomasin kauhukseni pari kuukautta sitten, että lähiprismame pyöräosasto on häkellyttävän kattava. Prismasta voi ostaa kaikki pyöräilyn päivittäistavarat, kuten sisärenkaat, ulkorenkaat ja ketjyöljyt. Lisäksi tarjolla on kattavasti varaosia, tarvikkeita, vaatteita ja työkaluja. Uusimpana tulokkaana hyllyille oli ilmestynyt roikkumaan levyjarrujen palat! Osien laatu on vieläpä turvallista keskivertoa.

Tämä saa sisäisen hippini pään aivan pyörälle. Leppävaarassa on kaksi pyöräilyn erikoisliikettä ja haluaisin antaa niille kaiken tukeni. Kivijalka kunniaan. Mutta pieni enimmäkseen kukkaroaan ja itseään ajattelevan kuluttaja on vaikean valinnan edessä. Prisman valikoima on kattava. Hinnat ovat edullisia. Laatu kelpaa. Aukioloajat ovat inhimillisemmät. Käyn Prismassa joka tapauksessa lähes päivittäin. Ja hei, saan bonusta! Olen huomannut, että ostan yhä enemmän fillarikamaa Prismasta…

Kun seuraava kivijalkakauppa menee nurin, se on minun syyni.

Published by kampiapina

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *