Pari viimeviikon aikana on julkaistu joukko mielenkiintoisia juttuja, joiden perusteella voi tehdä jännittäviä ennusteita siitä mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
Aloitetaan Kehä 2:n jatkeesta. Luin uutisen Hesarista, jossa kerrottin, että suunnitelmat sen rakentamiseksi on käytännössä pantu jäihin hamaan tulevaisuuteen. Jutussa sanotaan näin:
“Syynä on ennen kaikkea raha. Vuonna 2008 valmistuneen suunnitelman mukainen moottoritie maksaisi noin 650 miljoonaa euroa. Samaan aikaan rahoitusta havittelevat useat muutkin Helsingin seudun liikenneinvestoinnit.”
Nelikaistaisen väylän taputtelu asutuksen keskelle on melko kallista. Muilla liikenneinvestoinneilla viitataan esimerkiksi raidejokeriin.
Lähes samaan aikaa julkaistiin uutinen, jossa kerrottiin Herttoniemen autotunnelihankkeen jäätymisestä. Jutussa kerrotaan, että “tunnelin 120 miljoonan euron kustannukset eivät läheskään vastaisi sen hyötyjä.”. 120 miljoonaa euroa on valtava hinta pienen autoilijajoukon parin minuutin ajansäästöstä. Samaisessa uutisessa vihjataan, että liikenteen kannalta olisi fiksumpaa rakentaa pitkään suunniteltu joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen käyttöön tuleva silta Laajasalon Kruunuvuorenrantaan.
Näiden uutisten jatkoksi Hesarin autot-sivuilla julkaistiin epätoivoa tihkuva uutinen otsikolla: “Autonvalmistajat säikähtivät – nuoret eivät enää tahdo autoa“. Jutun mukaan viime vuonna Euroopassa myytiin vähiten autoja sitten 1960-luvun. Auto ei olekaan enää itsestäänselvyys nuorille.
Ilmassa on nyt sellaista pöhinää, että liikennesuunnittelijoita kiinnostaa suurten ihmismäärien liikuttelu kustannustehokkaasti. Ei pienten ihmismäärien liikuttelu kalliisti. Joku voisi väittää suuntausta järkeväksi.
2 responses
Ihan mielenkiintoisia näkemyksiä. Automyyntiin vaikuttaa nähdäkseni ensisijaisesti kaksi asiaa: Taloudellinen taantuma ja Ollilan työryhmän ajatuksen autoveron huomattavasta alentamisesta ja verottamisen siirtämisestä varsinaiseen ajamiseen. Molemmat saavat konservatiivisen kuluttajan odottavalle kannalle.
Sitten toinen asia on asenteiden muutos. Se vaikuttaa hitaasti ja vähitellen, mutta pysyvästi. Ennustan erilaisten yhteiskäyttöautopalvelujen hissukseen yleistyvän suurissa kaupungeissa.
Luin tässä väitteen, että Euruupassa myytiin viime vuonna enemmän fillareita kuin autoja. Ensi keran vuosikymmeniin. Se on pian niin, että kiinalaiset kulkee autoille ja me fillareilla. 🙂