Häkellyttävän hyvien actionkameroiden, kännykkäkameroiden ja tehokkaiden jakelukanavien aikakaudella omien videoiden tekeminen ja jakaminen on lähestulkoon naurettavan helppoa. YouTube suorastaan pursuaa pyöräilyvideoita. Mutta videot ovat usein aika yksinkertaisia. Ohjaustangossa nököttävä kamera kuvaa eteenpäin ja taustalla pauhaa tusinahevi. Tällaista videota jaksaa usein katsoa noin kolmekymmentä sekuntia.
Pienellä vaivalla omista videoista saa mielenkiintoisempia. En väitä, että olisin asiassa mikään erityinen asiantuntija, mutta olen pitänyt elämässäni kameraa kädessä kerran jos toisenkin. Viimeaikoina olen julkaissut videoita Kampiapinan YouTube-kanavalle.
Auttamaan on lupautunut myös Velogi, joka on Suomen seuratuin pyöräilytubettaja. Satoja videoita tehtailleena ja tuhansia seuraajia keränneenä Velogilla on joukko hyviä vinkkejä videoiden tekemiseen. Hän jakaa kanssani tuskan – keskimääräinen pyöräilyvideo ei ole järin mielenkiintoinen. Juuri tästä hän alunperin saikin kimmokkeen omaan YouTube-kanavaansa.
Velogin avustuksella loimme seuraavat vinkit mielenkiintoisen pyöräilyvideon tekoon:
1. Kerro tarina
“Sen sijaan että kuvaisit edelläajavan takamusta, kerro tarina.” aloittaa Velogi. Pelkkää ajamista vailla päämäärää ei jaksa kovin kauan katsoa. “Melkein mistä tahansa ideasta saa mielenkiintoisen videon, kunhan miettii vähän aihetta ja rajaa tai laajentaa aiheen oikein” hän jatkaa. Tarina voi olla melkeinpä mitä vaan. Mielenkiintoinen reitti, varustevinkki, matkakuvaus. Pääasia, että videossa on joku kantava ajatus, ei pelkkää monotonista ajamista.
Velogi antaa vinkin toimivasta videon rakenteesta:
- Videon alussa on 10 sekuntia aikaa vaikuttaa katsoja, joten alkuun kannattaa kiinnittää huomiota. Velogi yleensä kertoo yhdellä tai kahdella lauseella mistä päivän videossa on kyse.
- Videoissa on usein jonkinlainen intro. Se ei saa kuitenkaan olla liian pitkä. 4-5 sekuntia alkaa olla jo maksimi.
- Kerro tarinasi.
- Lisää loppuun yhteenveto.
- Intron lisäksi videoissa on usein outro. Tässä kohtaa on hyvä esimerkiksi suositella mitä muita videoita on tullut tehtyä ja pyytää ihmisiä seuraamaan kanavaa.
2. Suunnittele etukäteen – edes vähän
Etukäteissuunnittelun määrä riippuu vähän siitä mitä on tekemässä. Jos kuvaa videoblogia, niin yltiötarkkoja suunnitelmia ei tarvita. “Vaativimmista aiheista teen avainsanoja paperille, muuten vain kuvaan suoraan” kertoo Velogi. Yleensä onnistunut spiikki vaatii muutamia ottoja. Varsinaista käsikirjoitusta hän ei tee. “Pitää myös säilyttää tietty spontaanius”. Tien päällä kuvatessa on hyvä pitää kirkkaana mielessä mistä aiheesta videota on tekemässä ja mitä materiaalia tarvitsee.
En tee omiin videoihinikaan sen suurempia käsikirjoituksia. Jos dokumentoin jotain tapahtumaa, käsikirjoitus syntyy yleensä lennossa. Muutoin minulla on aina kuvatessa mielessä selkeä aihe ja etukäteen mietittynä mitä asioita haluan sanoa. Joskus teen avainsanalistaa asioista, jotka pitää ainakin muistaa ottaa esille.
Esimerkiksi taittopyörävideota tehdessäni puhuin seuraavan avainsanalistan perusteella:
- miten pieneen tilaan menee
- miten paljon painaa (kannettavuus)
- pysyykö paketti kasassa
- vaihteet
- säädettävyys
- kestävyys lujuus
- ruosteenkesto
- ajettavuus
3. Ole rohkeasti esillä
Moni pelkää turhaan esiintymistä. Videosta tulee kuitenkin merkittävästi mielenkiintoisempi jos heittää itsensä kuvaan ja esiintyy omana itsenään. Videolla oma naama näyttää aina rumalta ja ääni kuulostaa tyhmältä. Nykyään tottuneesti esiintyvä Velogi paljastaa, että alussa hän kärsi ramppikuumeesta. “Mutta oikotietä ei ole, omaa naamaa pitää vaan opetella sietämään” hän naurahtaa.
4. Ota useita ottoja
“Tärkeimmistä pätkistä kannattaa ottaa useita ottoja” Velogi kertoo. Hän kertoo kuvaavasta tärkeät otot vähintään kahdesti tai tilanteesta riippuen kahdella kameralla hieman eri kulmista. Mikään ei ota päähän enempää kuin se, että tärkein kuvamateriaali on epäonnistunutta. “Ja editoitaessa useita ottoja voi leikata sekaisin. Näin videoon tulee vaihtelua” Velogi opastaa.
5. Ota riittävän pitkiä ottoja
Aika yleinen virhe on kuvata liian sekavaa materiaalia, missä kamera heiluu edestakaisin eikä keskity oikein mihinkään. Joku joskus opetti minulle kymmenen sekunnin nyrkkisäännön. Kun laitan kameran päälle, kuvaan samaa kohdetta tasaisesti ainakin kymmenen sekuntia.
6. Vaihtele kuvakulmia
Eri kuvakokojen välille on olemassa elokuvakerronnassa hienot säännöt. “Tärkeintä on kuitenkin muistaa vaihdella kuvakulmia, jotta lopputulos ei käy liian tylsäksi” kertoo Velogi.
Pidän itse nyrkkisääntönä editoitaessa sitä, että samaa kuvakulmaa näytetään 5-7 sekuntia. Sen jälkeen pitää päästä vaihtamaan.
7. Kuvaa riittävästi
“Kameran kannattaa antaa laulaa. Materiaalia tulee helposti kuvattua liian vähän.” muistuttaa Velogi. En muista itse montaakaan semmoista editointitilannetta, jossa materiaalia olisi liikaa. Usein kuvatessa syntyy illuusio, että matskua on tullut otettua paljon, mutta karu totuus paljastuukin editointipöydän ääressä. Materiaalia on helppo leikata pois, mutta tyhjästä sitä ei saa taiottua lisää.
Olen joutunut pariin kertaan turvautumaan videon sekaan tipautettuihin valokuviin, kun videomatskua ei vain ole ollut. Esimerkiksi 600 km brevettivideolla videomateriaalia oli liian vähän. Osaltaan se johtui siitä, että säästelin akkuja ja osaltaan siitä, että raskaan suorituksen aikana ei jaksanut aina keskittyä kuvailuun. Täydensinkin videota lopulta kännykkäkuvilla.
8. Vältä kameran tärinää
Kuvaukseen liittyen yksin suurimmista haasteista on tärinä. Suoraan pyörään kiinnitetty kamera tärisee yleensä aika holtittomasti. Teoriassa tärinää voi vaimentaa editointoivaiheessa ja algoritmit ovat hämmentävän tehokkaita. Vaimennus kuitenkin heikentää kuvanlaatua ja ainakin omien kokemusten mukaan laajakulmaisten linssien kuvaan ilmestyy vääristymiä. Velogi opastaakin, että “ihminen on paras vaimennin. Pidän kameraa usein rintavaljaissa. Myös kypäräkiinnikettä voi käyttää”.
9. Älä äänitä tuulen suhinaa
Tärinän lisäksi haasteita tuo ääni. Etenkin pyöräillessä tuuli ottaa kameran mikrofoniin ja saattaa tehdä äänestä käyttökelvotonta. “Olen viritellyt kameraani kaikenlaisia tuulisuojia, mutta lopullista ratkaisua ei minullakaan ole” Velogi kertoo. Turvallisinta on puhua kameralle tuulelta suojassa.
Kannattaa myös muistaa, että action-kameroiden ääni on käytännössä käyttökelvotonta, jos kamerassa on vesitiivis kuori.
10. Kun teet videota, tee videota
“Lenkin ajamisen ja videon tekemisen yhdistäminen on haastavaa. Yleensä täytyy valita jompi kumpi” kertoo Velogi. Videota kuvatessa kameroiden asettelu ja ottojen uusiminen vie aikaa. Siinä ei välttämättä sykkeet nouse. Kovaa aikaa ajaessa taas kameran kanssa kikkailuun ei jää aikaa.
Dokumentaarisen ajomateriaalin kuvaaminen ajaessa on toki mahdollista, mutta silloin palataan kohtaan yksi. Tuleeko pelkästä ajovideosta riittävän mielenkiintoinen?
Valitse siis oletko lenkillä vai kuvaamassa.
11. Varaa riittävästi virtaa ja muistikortteja
Mikään ei ole nuivempaa kuin se, että akku loppuu juuri kriittisimmällä hetkellä. Akut kannattaa siis ladata täyteen ja mahdollinen vara-akku ottaa mukaan. Myös muistikortille pitää raivata tilaa.
12. Leikkaa löysät pois
Suosittelen, että kuvausvaiheessa kuvataan mahdollisimman paljon materiaalia. Toisaalta suosittelen myös, että leikkauspöydällä kannattaa rohkeasti leikata materiaalia pois. Velogi kertoo omien videoidensa noudattavan seuraavaa kaavaa:
- Kuvaan tunnin videota.
- Käyn materiaalin läpi kolmeen kertaan. Joka kerralla säästän puolet materiaalista.
- Lopputulos on siis 1/8 alkuperäisestä kestosta.
Monet amatöörikuvaajat sortuvat tekemään liian pitkiä videoita. Jos videosi kestää vartin, siinä on jo oikeasti oltava jotain mielenkiintoista. Kannattaa pitää mielessä, että omaan materiaalinsa rakastuu. Videolla voi elää uudelleen niitä hetkiä, joita on omakohtaisesti kokenut. Katsojalla ei kuitenkaan ole videoon tällaista sidettä.
Kannattaa siis antaa leikkurin laulaa.
13. Rohkeasti tekemään!
Nyt sitten vain pientä ennakkosuunnittelua, kamera käteen, runsaasti rauhallisia ottoja, oma persoona rohkeasti peliin, tiivis leikkaus editointipöydällä ja videot jakoon!